Aquelia ~ Tuhkaklaani ~ Metsästysryhmän jäsen

♦Nimi: Aquelia

♦Lausutaan: Akuelia

♦Kutsutaan: Que

♦Skp: Narttu

♦Ikä: 4

♦Laji/Rotu: Canis Lupus/Sekarotuinen

♦Lauma/Asema: Tuhkaklaani/Metsästysryhmän jäsen



♦Luonne:

Que on ystävällinen ja rauhallinen, kohdatessaan uusia henkilöitä, hänellä ei ole taka-ajatuksia muista, eikä hän ole ennakkoluuloinen. Hän pitää kaikkia asioita elävinä, ja kunnioittaa luontoa, mutta hän myös tietää miten ravintoketju kulkee. Hän rakastaa metsästystä, ja se on hänen hyviä puoliaan. Kumminkin joskus hän kuvittelee olevansa jotain suurempaa. Uudet henkilöt kasvattavat hänessä uusia piirteitä, ja hän nauttii uusista asioista. Hän on suvaitsevainen kaikkia kohtaan, ja on varma että kivestäkin saisi kukkasen, jos sille olisi oikein kiltti. Hän rakastaa ystäviään, ja pyrkii tapaamaan näitä tietyin väliajoin, ettei ystävyyssuhde unohtuisi.

Hän pyrkii siihen, että hänellä ei olisi vihollisia, hän ei kaipaa niitä. Hän ei ole riitaisa, mutta jos joskus hän sattuu riitelemään jonkun kanssa, hän on joko syvästi loukkaantunut, tai tarpeettoman pahoillaan. Hän haluaa pyytää anteeksi, jos sanoo jotain väärää, mutta hän pyrkii puhumaan toisille erittäin nätisti. Hän on sotaa vastaan, hän on sopusointu, kuten monet häntä siksi ovat nimittäneetkin, sopusointu, niin.

Quella on kaikkein ylimpänä tavoitteena saada joskus puoliso, ja perustaa tämän kanssa perhe, mutta aina välillä pyrkimyksetkin unohtuu. Hän voi pitää uroksia ystävinään, urokset voivat olla ystäviä, ja toki nartutkin. Jos Quella olisi rakastettu, hän vaatisi vain seuraa, ja hempeää seuraa, hän rakastaa lämpöä. Hänen pesässään on hänelle sopiva lämpö. Hän osaa sytyttää tulen, sekä hänellä on monia eläintentaljoja. Hän rakastaa luolaansa. Petetyksi joutuessaan hän tuntee syvää inhoa pettäjäänsä kohtaan, mutta myös itseään kohtaan. " Mikä minussa on vikana " <-olisi varmaan hänen ensimmäinen kysymyksensä itselleen petetyksi tulemisen jälkeen. Rakkaus on riitaa ja eroja, mutta se voi myös kestää ikuisesti, hän pyrkii olemaan positiivinen.

♦Ulkonäkö:

Que on nätti normaalikokoinen susi. Hänen korvansa ovat teräväkärkiset, ja ne ovat erittäis ohutta karvaa, niinkuin nartun koko karvoituskin. Hänen oikeasa korvastaan on pala pois, ja hänellä on vasemmassa korvassaan kaksi oliivinvihreää korvakorua. Hänen vasen korvansa on täysin valkoinen. Hänen kuononsa on pitkä ja hänellä on sametinmusta kuono. Hänen päänsä on erittäin muodokas, ja hänellä on vihreät silmät. Hänen silmänsä ovat kapeat, eivät pyöreät. Ne ovat soikion muotoiset. Silmän ulkoiset päät kohoavat hieman ylöspäin. Hänen silmien kohdalta kulkee valkoinen sidekangas, jossa on silmänreiät. Hänen kaulansa on laiha, eikä hänellä ole harjasta. Hänen kaulallaan kulkee nahasta tehty asevyö, jossa on yleensä kaksi nuolta, hänellä on myös muutakin metsästykseen sopivaa, jos hän haluaa vaihtaa pienet keihäät, tai jos ne hajoavat.

Hänen karvoituksensa on lyhyttä, ja hänen värityksensä on hallakko. Hänen selässään kulkee oliivinvihreä juova, joka suurenee häntää kohden. Oikean korvan röpelöinen pää on oliivinvihreä.Hänellä on jaloissaan turkista tehdyt säärystimet, jotka ovat väritykseltään valkoiset, ja ne ovat myös pörröiset. Hänellä ovat ne kaikissa jaloissaan. Hänen jalkansa ovat sirot, ja vartalo kapenee huomattavasti loppua kohden. Hänen vatsansa on vaaleampi kuin muu karvoituksensa. Hänen tassunsa ovat normaalikokoiset, ja hänellä on pitkät kynnet, pikimustat kynnet. Hänen häntänsä on pienikokoinen, se on katkennut takaa, mutta se on silti tuuhea. Hän on erittäin korkea, ja normaalia sutta korkeampi.

Korkeus: 100cm

Pituus: 120cm

Hännänpituus: 28cm

Paino: 30kg



♦Menneisyys:

Que syntyi vankeudessa, eläintarhassa Koreassa. Korean länsirannikon rauhallinen eläintarha oli suosittu, ja siellä saattoi nähdä tuhansia ihmisiä päivittäin. Quella ei ollut sisaruksia, sillä hän oli perheen ainoa pentu. Häntä kasvatettiin piilossa, mutta sisälle saattoi kuulua huutoja, ja kaikenlaisia valituksia. Eläintarhan alueet olivat suuret, ja kun Que ensiksi pääsi päivänvaloon, hän luuli olevansa paratiisissa, mutta paikka osoittautui myöhemmin kaikeksi muuksi kuin paratiisiksi. Ihmiset, salamavalot, kaikki ne huudot ja koskemisyritykset, ne tuntuivat alistavan Quen rauhaa. Quen emo yritti varjella pentuaan, ja vei sen keskelle häkkiä, pieneen luolaan piiloon ihmisiltä. Quen emon nimi oli Aqua, josta myöhemmin kehittyi hänen nimensä. Myöhemmin kun Que taas pyrki ulos, yleensä hän kävi vain öisin ulkona, hän oli unohtanut hälinän, sillä hän ei ollut tavannut ihmisiä pitkään aikaan. Kun hän astui esille, kymmenet salamavalot vaurioittivat hänen silmiään. Hänen silmänsä leikattiin, että niillä näkisi taas hyvin, ja hänelle laitettiin valkoinen sideharso silmiensä eteen.

Hänet päätettiin siirtää, Euroopan yhteen suosituimpaan eläintarhaan, Bulgariaan. Se oli suuri alue, jossa elettiin luonnonarmoilla, eli kaikki eläimet samassa, satojen neliökilometrejen välisellä alueella. Ihmisiä näki harvemmin, ja elämä oli paljon leppoisampaa. Ihmiset kulkivat tuc-tuceilla aina teillä, ja tapasivat nähdä eläimiä. Que sijoitettiin susilaumaan, jossa se eleli rauhassa, ja oppi nopeasti uusia asioita. Hänellä oli pari mukavaa ihmisystävää, jotka myöhemmin opettivat Queta hyödyntämään erilaisia asioita. Hän oppi tuntemaan ihmisiä paremmin, ja tapaili aina välillä mennä tuc-tucien lähelle kerjäämään rapsutuksia. Kaikki oli mahtavasti, ja häntä alettiin eläintarhassa kutsua nimellä 和平的, eli rauha. Rauhalla tarkoitettiin häntä, kuinka mukava hän olikaan ihmisiä kohtaan.

Hän oli 2 ½ vuotias, kun hän tapasi uroksen, Sayi'n. Hän unohti kokonaan tapansa, käydä välillä tuc-tuceilla. Hän rakasti Sayi'a tulisesti, ja sai hyvin paljon vastarakkautta. Hänen elämänsä oli kuin unelma, ja kaiken muun hän unohti hyvinkin pian. Hän sai kahden kuukauden päästä pennut, jotka mullistivat hänen elämänsä, kaksi pientä urospentua. Sayi alkoi jättää hänet yhä enemmän yksin pentujensa pariin, ja hänen oli vaikea hoitaa yksin pentujaan. Eräänä päivänä Quen ihmisystävä tuli katsomaan häntä, ja kummastui huomattavasti nähdessään kaksi urospentua. Ne olivat heikkoja, sillä Que ei pystynyt metsästämään riistaeläimiä, sillä hänellä ei ollut aikaa. Hänen pentunsa vietiin pois, eikä hän sen koommin nähnytkään Rozu'a tai Shatian'ia.

Hän etsi päivät pitkät Sayi'a, löytämättä tätä mistään. Eräänä iltana hän luovutti, ja jäi makaamaan tielle, silkasta surusta, ja vihasta rakastaan kohtaan, Sayi oli poissa, miksi se oli lähtenyt? Se oli ollut myös sen vika, että heillä oli yhteisiä pentuja. Myöhemmin hänet huomattiin, nälkäkuolemassa pienessä luolassaan, ja hänet vietiin lääkäriin, lääkäri hoiti häntä hyvin, ja jakoi vihdoin hyvin viisaan lausunnon, hänet olisi vietävä pois täältä, kauas pois, vapaaseen elämään. Vapaus tuntui hyvältä, kun hänet päästettiin Belgian metsiin juoksentelemaan ja nauttimaan elämästä. Hän oli onnellinen ja sai ystävän joka kertoi tarujenmukaisesta saaresta, jääsaaresta. Que'sta saari tuntui tylsältä, joten hän päätti unohtaa asian. Hän eli hyvin, eräässä laumassa, normaalina laumalaisena, kunnes lauma muuttui täysin, sen johtajan vaihtuessa. Kukaan ei uskaltanut kapinoida johtajaa vastaan, ja uusi johtaja päätti antaa nartut niitä tarvitseville uroksille. Tämä uusi metodi järkytti Quen mieltä, joka oli muutenkin jo saasteinen johtajaa kohtaan. Hänet paritettiin uuden johtajan pojalle, joka vähät välittikään koskaan Questa, joka koki toisen vihan illan vaihtuessa. Päivästä toiseen Que kyhjötti pelokkaana luolassaan, kunnes joku asteli luolan suulle.

"Kuka siellä?" Que kysyi pelokkaana, mutta hän ei saanut vastausta hetkeen, toinen vain asteli eteen. Que koki yllätyksen, hänen edessään seisoi Sayi. Hän ei tiennyt kokeako rakkautta vai vihaa, kun vanhat tunteetpurkautuivat esiin. Que koki järkyttävän tunteen purkauksen, ja hyökkäsi vahvan uroksen kimppuun, mutta alistui myöhemmin toiselle. " Jätin sinut, nyt palasin. " Sayi sanoi eikä sanonut enempää. Hän lähti viemään Queta rannikolle. Matkalla Sayi kertoi miten oli päässyt tänne, ihmiset olivat tienneet että he olivat joskus olleetkin pari, ja vieneet Sayin samaan paikkaan, minne olivat vieneet Quenkin. Sayi oli jäljittänyt Queta, ja pelastanut tämän. He lähtivät avomerelle uimaan, sillä Que oli muistanut tarinan jääsaaresta. Sayi kuoli matkalla kohti jääsaarta, mutta Que päätyi perille, ja tapasi tuhkaklaanilaisen. Tuhkaklaani otti hänet monien selvittelyjen jälkeen vastaan, ja Que oppi heiltä nopeasti. Hän oppi luomaan tulen, ja hyödyntämään nahkaa. Hänellä on luola lähellä paria muuta tuhkaklaanilaista. Hän liittyi metsästysryhmään hyvän taitonsa vuoksi, ja halusi olla enemmän avuksi kaiken asioiden jälkeen.

♦Suhteet:

♦Muuta: Valkoiset säärystimet kaikissa jaloissa, asevyö johon saa kiinni nuolia, sideharso silmienpäällä [silti silmäreiät], ja kaksi korvakorua, toinen korva repaleinen.

Hänen luolassaan on paikka, joka on tasainen, ja siihen saa puita, joihin sytyttää tulen. Hänen luolassaan on yksi karibuntalja, ilveksentalja ja pari jäniksen taljaa.

Hienoa, saadaan tää sivujuonikii pyörimään taas vähän tehokkaammin

Hahmo on muuten hyvä, mutta se ei voi olla metrin korkuinen. Korkein sallittu korkeus on 90cm Hyväksytty, kunhanmuutat korkeutta hitusen