http://susilinha.suntuubi.com/?cat=22 kuva tos osottees!
♦Nimi: Yerrol
♦Kutsutaan/Lausutaan: Yerry, Jerry, Yerrol/ Jerrol
♦Skp: Uros
♦Laji/Rotu: Canis Lupus/Punasusi
♦Lauma/Asema: Metsäsoturit/Rajavartija
♦Ulkonäkö:
(kuva) Yerrol on vankkarakenteinen ja komea uros. Hänellä on arpia paljon jaloissa ja selässä, jotka kumminkin ovat hänen mielestään hyvä asia (huom. historia). Yerrol on kävynruskea, mutta hänen vatsansa ja alakaulansa, rintansa ja hännästä puolet+hännänpää, ovat vaaleanpaa ruskeata. Ehkä liejunruskea väristys. Arvet eivät punoita ja niitä on kolme jokaisessa jalassa, paitsi vasemmassa takajalassa kaksi. Selässä on neljä arpea. Yerrol on lihaksikas, ja hänen karvansa on paksua, ja pehmeän ja karhean väliltä olevaa karvaa. Yerrolin kaulassa roikkuu amuletti, josta hän pitää hyvin huolen. Korvat ovat normaalit, mutta niiden karva on lyhyempää kuin muu karvoitus. Kuono on musta, ja silmät pihkanruskeat. Yerrolin rakenne on voimakas, niinkuin uros itsekin on. Yerrolilla on luisu otsa. Yerrolin häntä on tuuhea, ja siellä karva on pisintä. Huom. kärkikarvat 10cm.
Paino: 50kg
Pituus: 130cm
Hännänpituus: 56cm
♦Luonne:
Yerrolilla on johtajaluonne, mutta jos syvältä kaivaa, uroksesta löytyy pienoista romantikkoa. Johtajamainen uros pitää siitä, kun etsii huonoja puolia jokaisesta ylempiarvoisestaan, ja saa ylempiarvoisen lauman omalle puolelleen kertomalla ylemmästä vain huonoja puolia laumalle. Yerrol on omistushaluinen, ja haluaa koko ajan korkeammalle arvo-asteikossa, ja jos on korkein, hän haluaa lisää omaisuutta, eli laumaa. Hän johtaa muita varmasti, ja vihaa sitä, kun muut käskevät hänen tyytymään omaan asemaansa. Yerrol ei luota kehenkään, mutta häneen itseen voi aina luottaa. Hän on muille kuin kallio, joka ei hievahdakaan, vaan pysyy niinkauan paikalla kuin toivotaan.
Yerrol ei pidä tossun alla olemisesta, ja vihaa kun häntä määräillään, eikä muutenkaan pidä määräilystä. Hänellä on erilaisia johtometodeja kuin normaaleilla laumoilla, hän on ainainen vaeltaja, ja tuntuu typerältä pysyä paikallaan. Yerrol luottaa itseensä, eikä häpeä itseään koskaan, koska hänet on opetettu tuntemaan itsensä, ja ymmärtämään muita, kunnioittamaan kaikkia, ja tietämään, että aina on opittavaa. Yerrol on yleensä vihainen ylempiarvoisille, mutta arvostaa jokaista alempaansa, koska haluaa muita joukkoihinsa, jos joku kunnioittaa häntä, hän antaa tälle myös kunnioitustaan.
Yerrol ei rakastu helposti, mutta hän ei ole silti mikään kylmä sydänkään. Uros on opetettu pitämään pintansa, ja olemaan vaikea haalittava, koska jos sekaantuu johonkin muuhun, voi menettää oman omistamansa, tai lauman. Lauman johtaminen ei koskaan saa mennä huonosti, pitää onnistua ensimmäisellä kerralla. Yerrolin johtometodit poikkeavat suuresti normaaleista metodeista. Yerrol liikuttaa laumaa koko ajan eteenpäin, hän pitää vaeltamisesta, ja vaeltaminen on hänen mielestään turvallinen tapa. Vaeltamisen aikana hän yöpyy mieluiten soilla, ja jos hän johonkin asettuisi, niin se olisi suo.
Jos Yerrol rakastuu, hän ei näytä sitä muille, ja häneen itseensä sattuu jos hänen ehdotuksiaan torjutaan, ja keksitään toisia päälle. Hänen on vaikea pitää yhteyttä yllä, tai tässä tapauksessa suhdetta. Hän suuttuu helposti, jos jostakin asiasta tulee väittelyä, mutta normaalisti hän on hyvin kärsivällinen, ja pyrkii auttamaan ALEMPIARVOISIA, aina kun he tarvitsevat apua. Yerrol haluaa paljon ystäviä, suosiota ja kunnioitusta.
♦Menneisyys:
Kerran Hollannin metsiin tuli suuri lauma, jossa oli paljon susia, täysin puhdasrotuisia susia. Sen johtaja, Jerry, oli valpas ja hieno johtaja, jota kunnioitti jokainen susi tässä laumassa. Jerry kunnioitti myös kaikkia laumalaisiaan, mutta etenkin omaa rakastettuaan Jayriaa. Jayr synnytti myöhemmin Jerrylle pennut. Yerrol syntyi ensimmäisenä, ja vankasta pennusta päätettiin heti tehdä lauman perijä. Yerrol sai pikkusiskon Yerelian, ja veljen Jeromen. Kaikkien kasvatus aloitettiin ihan eri tavalla, että he lähtisivät eri reiteille elämässään. Yerrolin isä kasvatti häntä, ja piti koko ajan mukanaan, joka tilanteessa. Yerelian kasvatus oli kasvatusta nuoreksi neidiksi, jonka pitäisi saada seuraa, ja oppia kunnioittamaan kaikkia yhtä lailla kuin Yerrolin.
Jeromen kasvatus oli taas kasvatusta taistelijaksi. Taistelijahan Jeromesta lopulta tulikin. Yerrol oppi kaiken luonteensa isältään, ja isä kunnioitti enemmän Yerrolia, kuin muita pentujaan, joka oli suuri harmi. Puolivuotiaana Yerrol sai jo vapaata opinnoistaan, ja rupesi olemaan sisarensa kanssa usein. Hän vietti niin paljon aikaa sisarensa kanssa, että olisi varmaan rakastunut tähän ellei tämä olisi ollut hänen sisarensa. Hänen sisarellaan oli heikot jalat, joten Yerrol tuki tätä kaikessa tämän ongelmissa, ja auttoi tätä kävelemään, kun Yerelian, eli Eliaksen, jalat pettivät. Eliaksen ja Yerrolin välille syntyi niin hyvä suhde, että Yerrolin piti saada koko ajan lisää aikaa isältään.
Teini-ikäisenä Yerrol huomasi, että lauman molemmin puolen tuli kaksi uutta laumaa, Seyran ja Auretan. Auretan oli hyvin hiljainen lauma, mutta Seyrania piti vahtia koko ajan, ettei vain laumaa kuolisi. Siksi Yerrolin isä teki käytännön, että jokainen saisi "kunnianarven" jos tappaisi Seyranistä hyökkäävän suden. Yerrol päätti ettei saisi yhtään arpia, mutta kukaan ei voisi luvata, jos olisi pakko. Jerome alkoi kiinnostua erilaisesta taistelijakoulutuksesta Seyranin puolella, ja rupesi matkimaan heitä. Kerran Jeromen suuttuessa, hän hyökkäsi Eliaksen kimppuun, ja Elias menetti yhden jalkansa. Yerrol suuttui ja ajoi Jeromen kotiin, ja Yerrolin isä ajoi Jeromen pois koko laumasta, kauas, kauas pois Seyranin, Auretanin ja heidän laumasa luota.
Yerrol tunsi vain vihaa Jeromea kohtaan, ja rupesi tukemaan siskoaan entisestään. Hän vei sisarensa retkelle liian lähelle Seyranin rajaa, ja sai tuta kamalan kirpaisun. He juttelivat ja nauroivat pitkään, olivat iloisia ja nauttivat toistensa seurasta, kunnes paikalle tuli Seyranin oikea tassu, Rahial. Rahial naureskeli hiljaisesti, eivätkä Yerrol tai Elias huomanneet Rahialia. Nopeasti Rahial hypähti, ja tarttui heikon Eliaksen kaulaan. Helposti Rahial riisti Eliakselta hengen, ja kun Yerrol äkkäsi tilanteen, hän raivostui, ja vahvana kävi nopeasti taistelun, kunnes Rahial oli kuollut. Yerrolin isä oli tästä ylpeä, mutta Yerrol ei. Hän vihasi pitkään selkäänsä raastettua arpea, ja kantoi itse Eliaksen ruumiin joen vietäväksi. Niin oli laumalla tapana tehdä.
Yerrol suri pitkään Eliaksen kuolemaa, kunnes rupesi keskittymään opiskeluun entistä enemmän, ja lopun viimeksi, hän oli mahtava taistelija, vankka, ja omisti jo kolme arpea. Seyranin laumalaiset hyökkäsivät kun Yerrol oli poissa, ja kun hän palasi, oli vain hyvin vähä hengissä, hänen oma isänsä oli kuollut, ja vain seitsemän oli jäljellä. Yerrol tunnisti jokaisen. Oman emonsa Jayr, betanarttu Heljä ja tämän pentu Garnet. Uroksen Ranka ja Jalo. Laumalaiset Untuvikko, ja pentunsa Höyhen. Yerrol ymmärsi, että hänen kuuluisi ottaa nyt paikka laumassa johtajana. Hän kuljetti laumansa pois alueilta, ja ymmärsi, että lauman olisi järkevämpi vaeltaa, kuin pysyä paikallaan. Kun he pääsivät lumihuippuisille vuorilleen, Jayr kuoli suruun. Hän oli pentunsa menettänyt, paitsi Yerrolin, ja oman uroonsa. Yerrol oli surullinen tästä kaikesta, ja hautasi Jayrin lumeen yhdessä Rangan ja Jalon kanssa.
Hän kuljetti laumaansa kauas pois, ja betanarttu Heljäkin kuoli, jolloin Garnet vasta alkoi olemaan ongelmana. Garnet oli rakastunut Yerroliin, ja Yerrol ei kestänyt tälläistä itsessään roikkuvaa takiaista. Hän oli vihainen, mutta hyvän kärsivällisyyden takia, pyysi aina Garnetia vain poistumaan hänen luotaan. Hän tutustui yksitellen jokaisen laumaan kuuluvan kanssa, ja kiintyi Höyheneen hyvin paljon. Hän johti laumaa hyvin pitkään, ja kauan, yhä kolmeen vuoteen asti. Kolmivuotiaana, he olivat kävelleet jo Ranskaan asti, hyvin kierrellen. Ranskassa laumaan liittyi hyvin kaunis narttu, Midway. Yerrol kiintyi Midwayhin, ja rupesi viettämään nartun kanssa aikaa. Garnet suuttui siitä ja salaa rupesi juonimaan kaikenlaista Midwayn pään menoksi.
Yerrol rakastui Midwayhin hyvin nopeasti, rakasti niin paljon, että hetkenkin erossa oleminen sattui. Midwaykin rakastui Yerroliin, mutta inhosi Yerrolin arpia, koska niitä oli Yerrolilla liikaa. Yerrolkin inhosi niitä sinä hetkenä. Eräänä iltana Yerrol jätti Rangan hoitamaan laumaansa, ja lähti itse Midwayn kanssa kävelylle. He saapuivat kalliolle erään metsälehmuksen alle, ja katselivat alas järvelle kalliolta. He juttelivat pitkään, suutelivat ja hyväilivät toisiaan, ja nauttivat olostaan. Yerrolille Midwayn läheisyys oli taivaanlahja, eikä hän halunnut ajan enää koskaan kulkevan tästä eteenpäin. Hän lupasi Midwaylle pitävän tästä aina huolta, eikä koskaan päästäisi tätä pois luotaan. Garnet kumminkin sai karhun tahallisesti lauman luokse, ja kun Yerrol löysi laumansa luo, nämä olivat yltä päältä veressä, mutta kukaan ei ollut poissa, onneksi. Yerrol oli vihainen itselleen, mutta vihainen kaikille, jokaikiselle, eikä puhunut Midwayllekkaan pariin päivään.
Yerrol lupasi jutella Midwayn kanssa ja eräänä iltana he lähtivät taas kaksin kulkemaan. Kun he pysähtyivät, Midway painui onnessaan kiinni Yerroliin, mutta Yerrol ei osannut odottaa sitä, ja yhtäkkiä vain raivostui Midwaylle, ilman kärsivällisyyttä. Yerrol huusi vihaisena Midwaylle tästä, ja narttu pelästyi ja hypähti taaksepäin. Yerrol katui tekoaan nopeasti, ja sanoi että Midwayn olisi lähdettävä heti pois, ettei Yerrol vain tekisi pahaa nartulle. Hän ja Midway riitelivät, ja lopulta Midway lähti pois. Yerrol kärsi siitä hyvin paljon, eikä kestänyt sitä sydämeen tullutta viiltoa, ja lopunviimeksi saapui meren rantaan laumansa kanssa. He nukkuivat yön yli, ja kun Yerrol heräsi, hän näki vieraan suden tuijottavan heitä. Hän tunnisti suden, se oli hänen veljensä, Jerome.
Yerrol ei osannut odottaa Jeromen aikeita, ja nopeasti hävisi taistelun Jeromelle. Jerome vei häneltä lauman. Hän tunsi menettäneensä kaiken, kun sylki verta suustaan kamalasti. Hän tunsi olonsa sorretuksi, ja lähti meren vietäväksi. Hän ei kestänyt paineita, ja ajautui lopulta jääsaarelle. Hän liittyi metsäsotureihin, ja hallitsee jo ihan hyvin puussa hyppimisen.
Pelaaja: Linhhha
Aihe: Yerrol/Metsäsoturi/Rajavartija 
Pe Toukokuu 11, 2012 11:13 am
