Kuvajos yllä oleva ei toimi niin
tämä toimiiNimi ::Dedecus (lat. "häpeä") [de-de-kus]
Uros ei siedä nimestään käytettävän lyhenteitä tai väännettävän lempinimiä.
Ikä ::3-vuotias
Sukupuoli ::Uros
Laji & rotu ::Susi
Lauma ::Metsäsoturit
Asema ::Laumalainen
Ulkonäkö :::: yleiskuvausUros on rungoltaan jykevä; lihaksikas ja jäntevä. Olemus on ryhdikäs ja valpas. Ylälinja kevyesti laskeva. Tassut ovat suuret ja kiinteät, voimakkaat. Hyvin kulmautuneet. Ruumiin pituus on hieman korkeuttaan pidempi. Häntä on pitkä ja tuuhea. Turkki on pääasiassa valkoinen, vasen takajalka on musta polvesta alaspäin. Kuono on musta ja vasemman silmän ylitse kulkee musta viiva, joka lävistää silmän ympäri kiertävän toisen raidan. Korvat ovat vain kärjistään mustat. Silmät ovat mantelinmuotoiset, hieman vinot. Niiden väri on meripihka. Ilme on valpas, utelias ja kysyvä. Silmien katse on pistävä, läpitunkeva.
:: strategiset mitat - paino 56 kg
- säkäkorkeus 81 cm
Luonne ::Dedecus on määrätietoinen nuori uros, joka kunnioittaa korkea-arvoisempia laumanjäseniä. Uros on luonteeltaan myös lojaali ja nöyrä, myös perin huoleton sielu, jolle hauskanpito on tärkeää, muttei kuitenkaan koko elämä. Dedecus osaa myös olla vakava ja sitä yleensä onkin silloin kun nauruun ei ole aihetta. Noin muuten Dedecus on hyvin elämänmyönteinen ja rentoa seuraa.
Uroon heikkous on nartut, tämä on siis hyvin naisiin menevä, mutta siitä huolimatta yhden nartun uros. Vaikka joskus riiaisi ja flirttailisikin, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että hän elämänkumppanikseen kosiskelisi. Dedecus etsii yhtä ja ainoaa elämänkumppania, joka olisi valmis välittämään hänestä ehdoitta ja vilpittömästi. Uroksen tapa rakastaa on hyvin uhrautuva ja palvova.
Naaraisiin siis suhtautuu hyvin myönteisesti, ellei jopa ihailevasti, kuitenkin ehdottomasti kunnioittaen. Ei alistaen, ei sovinistisesti. Hyvin lämpimästi ja ystävällisesti.
Toiset uroksetkaan eivät ole Dedecusille ongelma, uros ei koe oloaan uhatuksi samaa sukupuolta olevien seurassa ja on myös uroksia kohtaan ystävällinen. Yleensä suhtautuu toisiin miespuolisiin varsin veljellisesti.
Hänellä on kuitenkin tavoitteita, joihin pyrkii vääjäämättä. Täydellisyyshakuisuutensa vuoksi epäonnistumiset tuottavat Dedecusille sietämätöntä tuskaa, mikä johtuu tavasta, jolla tämän isä aikanaan urosta kohteli; hyvin vaativasti, hän ei koskaan ollut riittävän hyvä. Sama ajatusmaailma on iskostunut Dedecusin kalloon; hän ei ole ikinä tarpeeksi hyvä ja siksi tavoitteleekin aina parempaa. Jos hän joskus tavoittaa arvostetun paikan laumassa, uros tulee omistautumaan sille täysin. Dedecus ei ole syntynyt luovuttamaan.
Uroksesta saa luotettavan ja reilun ystävän, joka on aina valmis vaikka kuolemaan itselleen tärkeiden asioiden ja henkilöiden puolesta.
Menneisyys ::Dedecus oli ns. "vahinkolaukaus" ja syntyi odottamatta. Uroksen lapsuus oli vaikeaa, monellakin tapaa. Isä oli välillä useita päiviä ja joskus jopa viikkoja poissa, eikä ollut varsinaisesti kiinnostunut pennustaan tai perheestään. Dedecusin äiti oli alistuva, kykenemätön pitämään puolia ja antoikin uroksen isän käyttää itseään miten tämä mieli. Isä osoitti väkivaltansa useimmiten naaraaseen, milloin raiskaamalla tämän, milloin käyttämällä henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Pitäen kuitenkin huolen, että niin äiti kuin poika kokivat kumpikin olevansa turhia.
Dedecusin nuoruusaika ei ollut sen helpompaa, uros alkoi ymmärtämään enemmän asioita ja käsitti, ettei isänsä käytös ollut hyväksyttävää. Uros oli ahdistunut ja vihainen, tyytymätön itseensä ja elämäänsä. Niin pian kuin hän pärjäsi yksin, jätti hän "perheensä" taakseen. Hän oli vihainen ja katkera, niin äidilleen kuin isälleen. Isälleen siitä, että hän kohteli puolisoaan ja poikaansa huonosti. Äidilleen siitä, että tämä ei tehnyt mitään suojellakseen itseään tai häntä. Aikaa myöten Dedecus pääsi yli menneestään; se oli tapahtunut ja sitä ei voisi enää muuttaa, mutta hän voisi sen sijaan keskittyä itseensä ja nauttia elämästään. Niin uros alkoikin tehdä.
Muuta :::: tavoitteet - arvostettu asema laumassa
- puoliso ja perhe
:: taidot - puissa hyppely
:: suhteet :: puoliso ei ole
:: ystävät ei ole
Roolinäyte ::* Jokin uroksen päässä käski sitä juoksemaan. Yöilma kutitteli sen viiksikarvoissa, tuuli humisi korvissa ja sydän, elämän lähde, sykähteli kylkiluuvankilassaan uroksen juoksun tahtiin. Valkoturkkisen käpälät iskeytyivät maahan, uudestaan ja uudestaan. Matka taittui sydämenlyönnit kaikuen korvissa. Juoksua vauhditti rytmikäs hengitys, kieli puolittain ulkona, uros laukkasi kuin henkensä edestä. Se rakasti juoksemista, sitä, miten tuuli kutitteli sen turkissa, humisi ohi korvien. Miten kaikki tuoksut tulvivat sen kirsuun ja haihtuivat sitten tiehensä. Miten maailma avasi sylinsä sille ja Dedecus vain sukelsi sinne. Yö, hiljaisuus, kostean ilman nostamat tuoksut. Ah. Se oli rakkautta.
Aikansa juostuaan Dedecus seisahtui paikoilleen. Hiljaisuus oli tukahduttava; vain uroksen läähätys ja sydämen pampatus kuuluivat. Sydänkin vain uroksen sisällä, muiden elämänäänien juokossa. Tukahduttava, kaikkivoipa hiljaisuus hiiviskeli ympärillä. Kuu lipui hitaasti pilviverhon takaa esiin. Uros katseli sitä; miten sitä kiehtoikaan tuo valkoista valoa kiiluva pallo taivaalla. Valkoturkkinen kohotti hitaasti kuononsa ja pallea puristi ikiaikaisen laulun, jota ulvomiseksikin kutsutaan, ulos uroksen sisältä. Tervehdykseksi yölle ja Kuulle.
Ulvottuaan sydämensä kyllyydestä tuolle pienelle kynnensirpaleelle taivaalla, Dedecus pisti taas juoksuksi. *
Vähän kuin lentäisi... * Uros ajatteli mielessään, painuessaan pitkin metsää, Kuun valaistessa tietä. *
Pelaaja ::Fumus,
http://fumuska.blogspot.com