Tässäpä tämä hyväksyttäväksi;
Pihlis on luonteeltaan aivan yhtä räiskyvä kuin turkkinsakin; päivästä riippuen se voi käyttäytyä missä tahansa miten tahansa. Se on äkkipikainen, helposti ja nopeasti tulistuva ja harmittavan usein myös pitkävihainen mikäli joku sen suututtaa. Yleisesti ottaen narttu kuitenkin arvostaa hyviä käytöstapoja ja harmistuu kovin, jos toinen on vallan sivistymätön. Silloin ei narttukaan viitsi usein olla kaunopuheinen; joskus se heittäytyy kerrassaan rääväsuuksi ja antaa toisen kuulla kunniansa, eli toisinsanoen mitä sylki juuri sillähetkellä suuhun tuo. Neitokainen ei kuitenkaan ole idiootti; mikäli tilanne on vakava, osaa tämä hillitä itsensä ja pitää suunsa nätisti supussa. Pihlis myös on harmittavan kova juonittelemaan toisinaan, varsinkin jos se itse hyötyy suunnitelmistaan. Narttu saa uskomatonta mielihyvää mikäli sen suunnitelmat toteutuvat, eikä pidä laisinkaan siitä, että sen asioihin sekaannutaan. Pihla ei ystävysty helposti ja kärsii muutamien juttusten takia sitoutumiskammosta; se pelkää aina menettävänsä, eikä uskalla luottaa. Neitokainen rakastaa saalistamista, sen saattaa tavata jopa tappamasta huvikseen. Ahnekin se on; se haalii itselleen mielellään kaikenlaista tavaraa ja saalista. Narttu ei kuitenkaan mielellään koske toisen tappamaan lihaan mikäli se ei ole jotakin tavallisesta poikkeavaa tavaraa ja haaskoja tuo suorastaan karttaa. Pihla pitää vallan mielellään nokkansa poissa muiden asijoista; elleivät ne ole sitten niin ihanan mielenkiintoisia, että niitä on kerrassaan pakko päästä sotkemaan. Mikään tuntemattomien auttelija tai hyväntekijä ei Pihlis ole; eihän sille kukaan maksa mitään toisten auttamisesta, miksipäs siis vaivautua. Pihla myös toisinaan viihdyttää itseään muiden kustannuksella; silloin punaturkin naamaa koristaa vallaton, riemukas virnistys- ainakin jos se saa toisen osapuolen repimään miltein silmät päästänsä tehdessään hänet hulluksi ärsyttävillä sutkautuksillaan. Silloin tällöin Pihlis on kuitenkin kylmä ja etäinen, vieraille ja tuttavillensakin. Silloin tästä saa tuskin mitään irti, eikä kannata edes yrittää ellei tahdo saada osakseen paria törkeätä kommenttia tai myrkyllistä mulkaisua, pahimmassa tapauksessa pahempaakin. Jos niinsanottu paha päivä iskee, on narttu rätisevän punaisine turkkeineen vallan myrskyisä ilmestys, eikä heikompien kannata asettua silloin poikkiteloihin tämän kanssa.
Mikäli Pihla joskus ystävystyy, on tämä ystävilleen uskollinen ja mikäli joku tämän ystäviin kajoaa pahat mielessä, kantaa Pihla kaunaa ikuisesti ja varmasti juonii jotakin tämän päänmenoksi. Kumppanista Pihlis ei edes haaveile; se pikemminkin pelkää rakastumista ja tunteita yleensäkin. Mutta kuka tietää, ehkä Pihla menettää joskus vielä sydämensä sellaiselle, joka ymmärtää sen heikkoudet ja satutetun sisimmän.